Sinun voimasi palaavat

Näin Eating Disorders Awaraness Weekin lopuksi haluaisin jakaa tämän runon, mistä tuli mieleen potilaani, ja se kaikki toivo, valo, voima ja tulevaisuus mikä heissä (teissä, sinussa!) on, silloinkin kun sattuu, pelottaa ja väsyttää kaikista eniten. Voimat voivat palata, toipuminen on mahdollista.

IV.

  Uunisaari/Ugnsholmen

Uunisaari/Ugnsholmen

Kerran kävi niin
että sinä olit maailmassa
mutta maailma ei ollut sinussa.

Pystyit oleskelemaan
vain tiloissa, jotka tunsit hallitsevasi.
Ja kun et hallinnut, 
et voinut matkustaa etelään.
Seuraavaksi et voinut lähteä.
keskikaupungillekaan.
Et voinut nousta raitiovaunuun tuntematta

että maankamara on päästänyt
sinut irti kuin ilmapallon -
sen ote on herpaantunut,
maan voima kadonnut.
Kohoat hallitsemattomasti,
jos et satu takertumaan korkeajännitejohtoihin
niin halkeat korkeudessa,
tyhjennut avaruuteen, läpituntemattomaan
jota villit ajatukset kansoittavat.

Pystyit olemaan vain kotona
koska hallitsit ne neljäkymmentä neliötä.
Katselit ikkunastasi: hiljaiset kujanjuoksijat
mustina ja moninaisina ruumiinmuodossaan
vaelsivat yhteen ja eri suuntiin.
Sanoit itsellesi: lakkaa toivomasta
että tosiasiat eivät ole tosia.
Luovu kaikesta toivosta ja ryhdistäydy.
Ala uskoa ihmisten hyvyyteen,
koska muita vaihtoehtoja ei ole.

Sinun voimasi palaavat,
voimat palaavat,
ne palaavat.
Silmäsi ovat ehkä harmaantuneet huolista
mutta ihmiset toipuvat,
toipuvat nopeasti.

 

— Anni Sumari, runosta Poissaolo